Jenkkihymyä

Luonto on aina ollut lähellä sydäntäni. Kun se näyttää voimansa, jäävät ihmisen tekeleet toiseksi. Tämän tunteen sain kokea Grand Canyonilla. Rotkon reunalla seistessä ei edes ymmärrä sen laajuutta. Ihminen tuntee itsensä pieneksi ja mitättömäksi. Syystuulessa sai tuntea rauhan. Pitipä silmänsä sitten auki tai kiinni, tunsi sen, kuinka edessä on jotakin suurta ja mahtavaa. 

Samaa tunnetta, mutta hieman ristiriitaisin fiiliksin sai tuntea Vegasissa, jossa kaikki unelmat käyvät toteen. Alaleukani loksahteli maahan vähän väliä, sillä koko ajan vastaan tuli yhä mahtipontisempia juttuja. Näki, mitä saadaan aikaan kun rahaa laitetaan palamaan oikein kunnolla! Hetken mietin, että onko tässä mitään järkeä kun samaan aikaan kadulla on ihmisiä, jotka taistelevat jokapäiväisen leipänsä eteen, kärräävät ostoskärryissä koko omaisuuttaan... Todellisuus hämärtyy säihkeen keskellä.

Mutta tiedättekös mitä, mielestäni hienointa Amerikassa ovat ihmiset. Olen itse useimmiten hyvällä tuulella. Tai jos en ole, se on harvoin ja näkyy kilometrien päähän :D Jenkit ovat positiivista porukkaa. Tai ainakin he osaavat vetää roolinsa uskottavasti; voi olla tietenkin, että Hollywoodin elokuvastudioilla on vaikutusta. Kaikilla on vähän näyttelijänverta. Joka tapauksessa, oli hienoa kun sain luvan kanssa hymyillä ja nauraa kaksi viikkoa. Ei ollut ketään, joka kyselisi, "onks sulla aina yhtä hauskaa?" Saatoin morjestella vieraille ihmisille, he moikkasivat takaisin. Hymyyn vastattiin hymyllä. Toista on täällä Suomessa, ainkain harmittavan usein. Tänään kun lenkillä vastaan tulivat kaksi nuorta tyttöä metsäpolulla, moikkasin. Sain vastineeksi oudon katseen. Loppulenkin puheenaiheena varmaan oli; mistä tuo tyttö oli tuttu, olinkohan nähnyt jossain aiemmin tai sitten vain että, pipopäinen hullu, joka moikkaa kaikille tuntemattomille. Kumpi tahansa käy. Onpahan puheenaihetta :D

Mutta hei, jos saisin itse viettää elämäni Tyynenmeren rannalla lämpimässä auringonpaisteessa, olisin varmasti itsekin AINA hyvällä tuulella. Vaikka auringon laskettua meininki olikin aivan toisenlainen...

Paita kuvissa valmuistui osittain lentomatkalla. Niin sain huomion puutuneista jaloista käsiini. 

Mukavaa alkanutta viikkoa! Löytäkää valoa päiviinne!